Adrianmeren rannalla sijaitseva kuvankaunis Kroatia jakautuu kolmeen alueeseen: saaristoiseen rannikkoon, sisämaan alavaan tasankoon ja näiden väliin jäävään metsien peittämään vuoristoon. Rannikko on kuuluisa puhtaista, kristallinkirkkaista vesistään ja tuhansista kauniista saaristaan. Rannikon helmi on Dubrovnikin kaupunki, jonka Vanhakaupunki kuuluu Unescon suojelukohteisiin. Kroatian herkullisessa keittiössä ja kahvilakulttuurissa näkyy läheisen Italian vaikutus, kuuluihan rannikkoalue aikoinaan Venetsian tasavaltaan.

Tapakulttuuri ja pyhäpäivät

Kroatiassa kansanperinne elää yhä voimakkaasti. Kansallispuvuissa esiinnytään mielellään ja kansanlauluja ja -tansseja esitetään kaikkialla.

Kroatialaiset eivät luonteeltaan vastaa ennakko-odotuksia tempperamenttisista ja välittömistä etelämaalaisista. He ovat pikemminkin lähempänä meitä suomalaisia. Saatat yllättyä tarkastellessasi paikallista väestöä: tapaat pitkänhuiskeita, vaaleita ja jopa sinisilmäisiä kroaatteja.

Liikkuessasi Kroatiassa muista, että valokuvaaminen ei ole sallittua kaikkialla, esim. poliisia ja armeijaa ei saa kuvata. 

Ranta-asu sopii vain rannalle. Kirkoissa vierailtaessa tulee olkapäät ja polvet olla peitettynä.

Pyhäpäiviä
1.1. uusivuosi
6.1. loppiainen 
24.4.2011 pääsiäinen (samaan aikaan kuin Suomessa)
1.5. vappu
22.6. fasismin loppumisen vuosipäivä
25.6. kansallispäivä 
5.8.  voitonpäivä
15.8. Neitsyt Marian päivä
8.10. itsenäisyyspäivä
1.11. pyhäinpäivä
25.–26.12. joulu

Ruokakulttuuri

Kroatian ruokakulttuuriin ovat vaikuttaneet Kreikan, Turkin, Itävallan ja Italian keittiöt. Etenkin Dalmatian rannikolla on paljon italialaista vaikutusta.
Kroatiassa on useita ravintolatyyppejä. Bife tai buffet on baarin tyylinen ravintola, josta saa kevyitä ja edullisia aterioita. Gostionica on tavernaa tai trattoriaa muistuttava kotiruokaa tarjoava kahvila. Kavana on kahvila, jossa saa kahvia ja itävaltalaisia ja turkkilaisia leivoksia. Restoran-ravintolassa on usein kansainvälinen ruokalista. Kala- ja äyriäisravintola on riblji restoran, jossa on tarjolla myös liharuokia.

Aamiaisella nautitaan yleensä leipää, voita, hilloa ja maitokahvia. Lounas on päivän pääateria. Alkuruokana syödään kirkkaita keittoja ja salaatteja. Pääruokana nautitaan lihaa: grillattuja lihapullia ćevapčići tai jauhelihapihvejä pljeskavica tai sekalihavarrasta ražnjići. Liharuuat tarjotaan ranskalaisten perunoiden ja sipulin kera. Kesälla syödään runsaasti kalaa ja äyriäisiä. Pastaa ja pizzaa on tarjolla myös yleisesti. Mikäli haluat kevyempää syötävää, kokeile loppukesällä täytettyjä paprikoita punjene paprike tai täytettyjä kesäkurpitsoja punjene tikvice. Illallisella syödään alkuruokana kylmiä leikkeleitä. Dalmatinski pršut on ilmakuivattua ja savustettua kinkkua juuston kera.

Juustojen ystäville on tarjolla mm. trappistimunkkien juustoa trapist sir, leivän ja sämpylöiden päälle levitettävää voi-maitojuustoa kajmak, lampaanmaitojuustoa travinički sir, raejuustoa belava ja öljyjuustoa sir iz ulja. Herkullisia kroatialaisia juustoja ovat mm. Paški sir, Ovidur ja Tounjski sir.

Ruokajuomana nautitaan yleensä viiniä. Suosituimpia valkoviinejä ovat Posip ja Rizling, punaviineistä Postup ja Dingac. Jälkiruokaviininä nautitaan happamanmakeaa Prošek-viiniä, joka sopii myös aperitiiviksi, samoin Istra bitter -katkero. Jälkiruokaliköörejä ovat Maraschino-kirsikkalikööri ja Kruskovac-päärynälikööri sekä väkevä viini Malvazija. Muita tyypillisiä juomia ovat Šlivovica-luumuviina, Lozovača-rypäle­viina, Vinjak-brandy, Travarica-yrttiviina ja Pelinkovac-yrttilikööri.

Hyvää ruokahalua – Dobar tek!