Makedoniassa matkailijaa odottavat jylhänkauniit maisemat, aito tunnelma ja rikas, monimuotoinen kulttuuriperintö. Makedonia on edelleen kiehtova sekoitus Balkanin kansoja. Suurin osa asukkaista on makedonialaisia, mutta maassa on myös mm. albaanivähemmistö. Kulttuurien kirjo maistuu Makedonian erinomaisessa keittiössä, jonka herkkuihin voi tutustua pikkurahalla – maan hintataso on erittäin edullinen. Peräti neljäsosa vuoristoisen Makedonian väestöstä asuu pääkaupungissa Skopjessa. Makedonian ja Albanian raja halkoo kirkasvetistä Ohridjärveä. Sekä järvi että sen rannalla sijaitseva samanniminen, ikivanha kaupunki kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon.

Ruokakulttuuri

Makedonialainen ruoka on maukasta ja tuhtia. Se on saanut vaikutteita lähinnä Turkin ja Kreikan keittiöistä, mutta myös Välimereltä ja muista Balkanin maista. Ruoka tehdään oman maan runsaita antimia hyödyntäen. Tyypillisiä turkkilaisten mukanaan tuomia ruokia ovat jauhelihakebabit kjebapchinja sekä suositut burek-piiraat, joita saa yleensä kuivalla, pehmeällä sirenje-juustolla, pinaatilla, kinkulla tai jauhelihalla täytettynä. Toinen suosittu piiras on spiraaliksi kieritelty, yleensä sirenjellä täytetty maznik. Myös pinaattipiiras zelnik on yleinen välipala. Piiraat ostetaan yleensä leipomoista ja syödään juotavan, maustamattoman jogurtin kiselo mleko kera. Sirenjen ohella suosittu juusto on lampaanmaidosta valmistettu keltainen kashkaval.

Alku- tai pääruuaksi sopiva maukas shopska-salaatti valmistetaan tomaateista, kurkuista, paprikoista ja sipulista, joiden päälle raastetaan runsas kerros sirenjeä. Ajvar on herkullinen, paahdetuista paprikoista ja pindzur tomaateista, valkosipulista, munakoisosta ja paprikasta valmistettu tahna. Sekä ajvaria että pindzuria nautitaan esim. tuoreen leivän ja sirenjen kera. Taratur on tuorekurkusta, valkosipulista ja jogurtista valmistettu kreikkalaista tsatsikia muistuttava alkupala.
Leipää syödään joka aterialla. Ranskankermaa muistuttavaa kajmakia nautitaan ruokien lisukkeena, mm. yleensä soikeanmuotoisen, porsaan tai lampaanlihaa ja kananmunaa sisältävän makedonialaisen pizzan pastrmajlija kera.
Pääruoka on yleensä lihaa. Porsasta, nautaa, lammasta ja kanaa käytetään monissa perinneruuissa. Niistä tunnetuimpia on porsaanlihapullia, naudan paistia ja herkkusieniä sisältävä selsko meso. Yleisiä liharuokia ovat myös kanapata gjuvech ja jauhelihapihvi pleskavica. Papupata tavche gravche on perinteinen makedonialainen kasvisruoka. Lihakasvispata turli tava koostuu lihasta, tomaateista, paprikoista, munakoisosta, sipulista ja pavuista.
Kaloista runsaiten käytetään kalifornian taimenta pstramka. Ohridin ravintoloissa on tarjolla myös järven omaa ankeriasta jagula mm. valkoviinissä haudutettuna. Kalaruuat ovat liha- ja kasvisruokia huomattavasti kalliimpia. Kala tarjoillaan yleensä paistettuna sitruunaviipaleen kera ilman lisukkeita.

Paprikoita valmistetaan monella eri tavalla, kuten mm. täytettyinä polneti piperki, paistettuina prseni piperki. Herkullisia ovat mm. paistetut suippopaprikat valkosipulin luk ja persiljan magdanost kera.
Makeista herkuista suosituimpia ovat sokeripähkinäleivos baklava ja ohukaiset palacinki eri täytteiden kera.
Makedoniassa tuotetaan laadukkaita viinejä ja maassa on useita viinintuottajia. Kansainvälisesti tunnetuimpia ovat Tikvesin viinit. Punaviineistä suosittuja ovat mm. Vranec, T'ga Za Jug, Traminec ja Alexandria, valkoviineistä niin ikään Alexandria ja Temjanika. Väkevä viina rakija, valmistetaan luumuista, viinirypäleistä tai aprikooseista. Monissa perheissä rakija valmistetaan itse. Rakija nautitaan makedonialaisittain aina salaatin, esim. shopskan kera. Makedonialaisia oluita ovat Skopsko, Krali Marko, Dab ja Gorsko.

Hyvää ruokahalua!

Tapakulttuuri ja pyhäpäivät

Makedonialaiset ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Useimmat nuoret osaavat englantia, mutta vanhemmasta sukupolvesta vain pieni osa.

Tavatessaan ja hyvästellessään ystäviään ja tuttaviaan vanhemmat miehet kättelevät ja naiset vaihtavat poskisuudelmat. Miehet ja naiset kättelevät toisiaan. Muslimialueilla miehet ja naiset eivät yleensä kosketa toisiaan tavatessaan.

Makedonialaiset ovat aidon uteliaita toisia kulttuureja kohtaan. He saattavat kysyä suoraan kuinka paljon ansaitset, millainen koti tai auto sinulla on jne. He kertovat ujostelematta oletko lihonnut tai laihtunut. Jos he pitävät jotakin asiaa tärkeänä, he puhuvat suoraan ja odottavat toisilta samaa. Makedonialaiset innostuvat helposti väittelemään asioista ja puhuvat nopeasti, lujaa ja voimakkaasti elehtien.

Makedonialaiset suhtautuvat aikaan rennosti. Kun makedonialainen sanoo heti odma, se tarkoittaa yleensä noin 20 minuutin päästä. Tuttavien kesken tapaamisiin tullaan yleensä puoli tuntia tai tunti myöhässä. Liiketapaamisiinkin tullaan usein vartin myöhässä. Kuten aikaan, myös yleisiin sääntöihin, kuten esim. liikennesääntöihin, suhtaudutaan löysästi.

Makedoniassa ruokailuun kuluu aikaa vähintään pari tuntia. Ruuasta ja sen ohella seurustelusta nautitaan. Makedonialaisessa kodissa vierasta kestitään ylenpalttisesti ja hänen odotetaan nauttivan talon antimia ylensyöntiä uhmaten.

Makedonialaiset, niin miehet kuin naiset, tupakoivat paljon. Varsinkin lentoasemilla ja toimistoissa leijailee yleensä tupakansavu. Yksi maan tärkeistä elinkeinoista onkin tupakanviljely.

Uskonto on tärkeä osa maan kulttuuria. Kirkkoja on paljon ja paikalliset käyvät usein kirkoissa ja luostareissa rukoilemassa omaistensa puolesta. Kirkkoihin ja luostareihin tutustuttaessa sekä miehillä että naisilla tulee olla polvet ja hartiat peittävä vaatetus. Joissakin kirkoissa ja luostareissa on rajoituksia valokuvaamisen suhteen.

Pyhäpäivä
2.8. Ilinden, tasavallan päivä, kansallinen vapaapäivä. Päivää juhlitaan vuoden 1903 ottomaani-imperiumia vastaan tehdyn kansannousun muistoksi. Juhlan aikaan monet paikalliset pukeutuvat kansanpukuihin. Suurimmat juhlallisuudet ovat Krushevon kaupungissa.