Kypros

Kypros

Hyvä tietää ennen matkaa

Jännite

Kyproksen hotelleissamme jännite on 220–240 V. Pistorasiat ovat erilaiset, joten tarvitset välikappaleen adapter. Osa Pafoksen  ja Limassolin hotelleista lainaa välikappaleita takuumaksua vastaan. Voit ostaa välikappaleen esim. supermarketista, hinta n. 3 €.

Puhelin

Voit soittaa ulkomaanpuheluja puhelinkioskeista. Ne toimivat 3, 5 ja 10 euron arvoisilla telekorteilla. Voit ostaa niitä puhelinlaitokselta, postista sekä kaupoista ja matkamuistomyymälöistä. Hotellista soittaminen on kalliimpaa.

Useimmat suomalaiset matkapuhelimet toimivat Kyproksella. Tarkista operaattoriltasi matkapuhelimesi kuuluvuus. Luottorajallisella kortilla oleva puhelin ei toimi.

Soitettaessa Suomeen valitaan 00 - 358 - suuntanumero ilman nollaa - vastaanottajan numero.

Matkustusasiakirjat ja maahantulomuodollisuudet

Matkustusasiakirja
Suomen kansalainen tarvitsee Kyprokselle matkustusasiakirjaksi voimassaolevan passin tai 1.3.1999 jälkeen myönnetyn henkilökortin. Alle 15-vuotiaiden lasten tulee olla merkittyinä jommankumman vanhemman passiin, ellei lapsilla ole omaa passia. 

Viisumia tarvitsevien maiden kansalaisilta passin tulee olla voimassa kuusi kuukautta matkan jälkeen.

Important information for non-Finnish citizens

If you are not a Finnish citizen, please note that you may need a visa for the country you are travelling to. You will need to check your visa requirements from the nearest embassy of the destination country yourself. Please note that you may also need a transit visa.

Viisumi

Suomen kansalainen ei tarvitse viisumia Kyprokselle. Muiden maiden kansalaisten tulee tarkistaa viiisumintarve oman maansa lähetystöstä.
1.1. 2004 lähtien EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset tarvitsevat viisumin. Turkin leima passissa ei estä pääsyä Kyprokselle.

Risteilyt Kyprokselta Egyptiin.
Suomen kansalaiset eivät tarvitse viisumia Egyptiin. Kaikki Baltian maiden kansalaiset ja venäläiset pääsevät Egyptiin ilman viisumia.

Lisätietoja Kyproksen suurlähetystöstä Bulevardi 5 A 23, 00120 Helsinki, puh. 09-696 2820, faksi 09-696 28 230.

Ruokakulttuuri

Kyproslaisessa keittiössä yhdistyvät Kreikan, Turkin ja Lähi-Idän keittiöiden parhaat maut. Hedelmällinen maaperä ja suotuisa ilmasto ovat luoneet hyvät edellytykset kansallisen keittiön kehitykselle.

Ruokia
Paras tapa tutustua kyproslaiseen keittiöön on syödä mezé, joka koostuu 10–20 ruokalajista. Voit valita joko lihaa, kalaa tai molempia (nk. Cyprus mezé). Pöytään tuodaan ensin kylmät alkupalat, dippitahnat, salaatit ja leipä, sitten lämpimät ruuat pieninä annoksina. Mezé sopii runsautensa vuoksi paremmin ilta- kuin päiväruuaksi ja sen nauttimiseen kannattaa varata runsaasti aikaa. Lihamezé maksaa paikasta riippuen 15–20 €, sekameze 15–20 € ja hyvä kalameze 25–35 €.

Paikallisia erikoisuuksia:
Mússaka, uunivuoka, jossa on munakoisoa, perunaa, jauhelihaa ja juustokastiketta.
Makarónia fúrnu, jauheliha-makaronivuoka.
Kupépia (dolmades), riisi-jauhelihatäytteiset viininlehtikääryleet.
Keftédes, lihapullat, usein kanelilla maustetut
Sheftaliá, grillatut, mausteiset jauhelihamakkarat.
Suvláki, lihavarras.
Súvla, vartaassa paistettu lammas tai kanaa
Stifádo, liha-sipulipata.
Psitó, uunissa paistettua lihaa perunoiden kera.
Kléftiko, uunilammasta.
Afélia, possua punaviinissä.
Ravióli, juustotäytteiset pastatyynyt.
Avgolémono supa, kanaliemeen tehty muna-sitruunakeitto.
Hiroméri, savustettua maustekinkkua.
Lúnza, savukinkkua.
Pasturmás, armenialaista jauhelihamakkaraa.
Saláta horiátiki, kreikkalainen salaatti, Kyproksella kaaliraasteetta, ilman oliiveja.
Halúmi, kova suolainen kutunjuusto, tarjotaan yleensä grillattuna tai paistettuna.
Tahíni, seesamin siemenistä ja öljystä tehty, valkosipulilla maustettu dippitahna.
Anarí, pehmeää kutunjuustoa.
Féta, rakeista vuohenjuustoa.
Talatúri (tsatsiki), jogurtista, valkosipulista ja kurkusta tehty dippi.
Húmus, kahviherneistä ja öljystä tehty dippitahna.

Juomia
Kypros on tunnettu hyvistä viineistään. Makea jälkiruokaviini Commandaria on maailman vanhin nimeltä tunnettu viini. Sitä on valmistettu saarella jo keskiajalta lähtien saman menetelmän mukaan. Sanotaan, että Kyproksen viiniköynnökset olisivat olleet sekä samppanjan että madeiraviinin juurina. Kuuman auringon ansiosta viinirypäleet kypsyvät nopeasti, ja niiden sokeripitoisuus nousee herkästi korkeaksi. Siksi paikalliset viinit ovat usein eurooppalaisia makeampia. Kokeilemisen arvoisia kuivia punaviinejä ovat mm. Semeli, Ktima Mallia, Olympus, Ino ja Domaine d´Ahera. Kuivia valkoviinejä Nefeli, Mantinia, Palomino, Alina ja Vasiliko, puolikuivia Thisbe ja Alkion.

Hyviä roséviinejä ovat Cabernet Rosé ja Coeur de Lion.

Joissakin Kyproksen vuoristokylissä on pieniä viinitehtaita. Niiden viinejä pidetään erityisen hyvinä. Esim. Ayios Amvrosioksen kylässä tuotetaan ekoviinejä Ambelida ja Agravani, Kilanin kylässä ekoviinejä Ayia Mavri ja Kiladi.

Kyproksella valmistetaan erinomaisia brandyja, mm. Five Kingsiä (yli 20-vuotiasta), makeampaa Angliasta sekä Napoleonia. Brandysta sekoitetaan suosittu paikallinen aperitiivi Brandy Sour.

Kyproslainen kevyt ja vaalea Keo-olut on palkittu monilla kansainvälisillä palkinnoilla.

Kahvi tarjotaan pienistä kupeista, sakka vielä pohjalla. Keittovaiheessa siihen lisätään sokeri asiakkaan toiveen mukaan: ilman sokeria 'skétto', sopivasti sokeroitu 'métrio', paljon sokeria 'glikí'.

Hyvää ruokahalua - Kalí órexi!

Tapakulttuuri ja pyhäpäivät

Kirkot ja luostarit
Useiden kirkkojen ovet ovat avoinna päiväsaikaan, jolloin niissä voi vierailla. Jumalanpalveluksia on sunnuntaisin, kirkollisten juhlapäivien ja tärkeiden pyhien aattoina klo 7 alkaen. Juhlapäivien aattoina on yleensä lisäksi iltamessu.
Useat luostarit ovat avoinna yksittäisille vierailijoille (ei ryhmille). Naiset eivät pääse Stavrovounin luostariin. Trooditissa voivat vierailla vain paikalliset ortodoksit. Klo 12–15 luostareiden portit ovat kiinni. Muista asiallinen pukeutuminen vieraillessasi kirkoissa ja luostareissa.

Vihreä linja
Vuodesta 1974 Turkin armeijan miehittämän Kyproksen pohjoisosan ja Kyproksen tasavallan erottaa nk. vihreä linja, joka kulkee mm. Nikosian (Lefkosia) halki. Linjan ylitys on mahdollista, valmistaudu kuitenkin esittämään passisi tai henkilökorttisi. Vuokra-autolla ei voi ylittää linjaa.

Valokuvaaminen
Valokuvaaminen on kielletty lentokentillä, brittitukikohdissa, YK:n valvomilla raja-alueilla ja muilla sotilasalueilla. Museoissa valokuvaaminen ja videointi on kielletty, samoin kirkoissa, joissa salamavalo voi vahingoittaa vanhoja, arvokkaita seinämaalauksia ja ikoneja.

Pyhäpäiviä 2010–2011
7.3.2011 puhdas maanantai, paaston alku
25.3. Neitsyt Marian ilmestyspäivä ja Kreikan kansallispäivä
1.4. Eoka-päivä (Kyproksen 1950-luvun kansallistaistelijoiden vuosipäivä)
22.–25.4.2011 pääsiäinen
1.5. vappu
12.6.2011 helluntai
15.8.. Neitsyt Marian päivä
1.10. Kyproksen itsenäisyyspäivä
28.10. Ohhi-päivä (kreikkalainen pyhäpäivä)

Edellä mainittuina pyhinä hallituksen virastot, postit, pankit ja kauppahallit ovat suljetut. Myymälöiden aukioloajat vaihtelevat.

Terveys ja turvallisuus

www.thl.fi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta saat ajankohtaiset tiedot lomakohteesi terveystilanteesta ja rokotussuosituksista. Matkailijan terveysoppaaseen pääset tästä.

www.formin.fi
Lomamaasi matkustusturvallisuuteen liittyvät ulkoasiainministeriön julkaisemat matkustustiedotteet löydät Maat ja alueet -otsikon alta. Sivuilla on myös lomakohdettasi lähinnä olevan Suomen edustuston yhteystiedot.

Yleistä maasta

Kypros sijaitsee Välimeren koilliskulmassa noin 70 km:n päässä Turkin rannikosta. Se on Sisilian ja Sardinian jälkeen Välimeren kolmanneksi suurin saari. Kreikan mytologian mukaan kauneuden ja rakkauden jumalatar Afrodite syntyi meren vaahdosta Kyproksella, joka pyhitettiin hänen palvonnalleen.

Kypros on sijaintinsa vuoksi joutunut käymään läpi monet myrskyisät vaiheet. Saarta ovat hallinneet mm. kreikkalaiset, persialaiset, roomalaiset, frankit, turkkilaiset ja britit. Arkeologisten löytöjen perusteella tiedetään Kyproksella olleen kehittynyttä asutusta jo myöhäiskivikaudella 8 000 vuotta eaa. 1200- ja 1100-luvuilla eKr kreikkalaiset siirtolaiset perustivat saarelle useita pieniä kaupunkivaltioita kuten Pafoksen, Kourionin ja Salamiin. Kreikkalaiset toivat mukanaan kielensä, kulttuurinsa ja taiteensa.

Vuonna 58 eaa. Kyproksesta tuli Rooman provinssi. Apostoli Paavali saapui ensimmäisellä lähetysmatkallaan saarelle 45 jaa. ja kävi mm. Pafoksessa.

Keskiajalla Kyproksella vaikuttivat temppeliherrain ritarikunta ja Johanniittain ritarit. Venetsialaisten aikana saaren puolustusta paranneltiin turkkilaisten hyökkäysten varalta, mutta turkkilaiset valloittivat Kyproksen 1571. Noin 300 vuotta kestäneen turkkilaisvallan aikana Kyproksen ortodoksisen arkkipiispan asema kansallisena johtajana voimistui. Arkkipiispat pitivät tehtävänään vahvistaa kansallistunnetta ja kreikkalaisen kulttuurin asemaa.

Vuonna 1878 Kypros joutui Ison-Britannian hallintaan. Enosis-aatteen kannattajat saarella puolsivat Kyproksen liittämistä Kreikkaan. Tavoitteen epäonnistuttua päätettiin ryhtyä toimiin brittihallintoa vastaan ja niin syntyi EOKA-liike, Kyproksen kreikkalaisten sissiarmeija, joka kävi aseellisia taisteluja brittejä vastaan 1955-59. Vuonna 1960 Kypros itsenäistyi. Kyproksen tasavallan itsenäisyyden takaajina olivat Iso-Britannia, Kreikka ja Turkki. Itsenäisen Kyproksen ensimmäiseksi presidentiksi valittiin kreikkalaisväestön kansallisena johtajana toiminut arkkipiispa Makarios III.

Jo brittikaudella alkaneet erimielisyydet saaren kreikkalaisen ja turkkilaisen väestön välillä tekivät nuoren valtion olemassaolon vaikeaksi; syttyi sisällissota. Tilannetta rauhoittamaan lähetettiin YK:n rauhanturvajoukkoja 1964. Heidän joukossaan oli myös suomalaisia.

Koska presidentti Makarios ajoi Kreikassa 1967 valtaan nousseen sotilasjuntan mielestä liian itsenäistä politiikkaa, alkoi juntta suunnitella vallankaappausta. Yritys toteutui kesällä 1974. Sen seurauksena Turkki toi sotajoukkonsa saarelle ja miehitti 37 % saaren pinta-alasta. Käytännössä saari jaettiin kahtia siten, että syntyneen ns. Attilan linjan eteläpuolella, Kyproksen tasavallassa, asuvat Kyproksen kreikkalaiset ja pohjoispuolella Kyproksen turkkilaiset.

Neuvotteluja saaren yhdistämisestä on käyty 1974 lähtien. Vuonna 1983 pohjoisosa julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi, Pohjois-Kyproksen turkkilaiseksi tasavallaksi. Tunnustus ei ole saanut kansainvälistä hyväksyntää. Itsenäisyysjulistus pysähdytti neuvottelut ja herätti epävarmuutta yhtenäisen Kyproksen tulevaisuuden suhteen.  Kyproksen kreikkalainen osa (Kyproksen tasavalta) liittyi EU:hun 1.5.2004.

Aurinkomatkat toimii saaren eteläosassa (Kyproksen tasavallassa), jossa asukkaita on n. 797 000. Ilmapiiri on kansainvälinen, tunnelma kreikkalainen. Tavernoissa ruoka on kreikkalaista, mutta Lähi-Idän keittiö on antanut sille oman lisänsä. Brittiläisen kauden vaikutuksesta hotelleissa, ravintoloissa ja liikkeissä puhutaan yleisesti englantia.